Pieni mutta hurja bassokanuuna!

Velodyne MicroVee MkII on oiva ratkaisu, jos pitää saada paljon bassoa mutta tilaa ei ole.

Teksti: Teppo Hirvikunnas
Kuvat: Teppo Hirvikunnas & Velodyne

Vuonna 1983 perustetusta Velodyne Acousticsista tuli nopeasti subwoofereiden kärkimerkki, kun se esitteli legendaarisen ULD-18-servo-ohjatun aktiivisubwooferin. Se toisti matalammalle, soi kovempaa ja merkittävästi pienemmällä säröllä kuin kilpailijansa.

Velodyne oli vuosia lähes synonyymi subwooferille. Kisa muuttui kuitenkin kovemmaksi, kun markkinoille tulivat sellaiset merkit kuin JL Audio ja uusimpana SVS. Velodynekin on joutunut haasteiden eteen. 

Pienistä pienin
Velodyne Acoustics on tunnettu erityisesti suurista subwoofereistaan, eikä sillä ole muita juuri ollutkaan – paitsi vuonna 2006 julkistettu MicroVee, joka olikin sitten tosi pieni. Nyt MicroVeestä on tullut myyntiin uusi MkII-versio. Kyse ei ole kuitenkaan mistään budjettibassosta, sillä MicroVee MkII maksaa 1 290 euroa.

Velodyne MicroVee on tosiaan hyvin pieni subwoofer. Kompaktin kotelon sivut muodostuvat tavallaan neliskanttisesta alumiiniputkesta, johon kiinnittyvät elementin sisältävä paksu kaksikerroksinen mdf-etulevy ja vahvistimen sisältävä takapaneeli. Kotelo on niin tukeva kuin se voi vain olla.

1 + 2 elementtiä
Toistosta huolehtii “vain” 6,5 tuuman eli 165 millimetrin alumiinikartioinen ja pitkäiskuinen elementti. Sen toistoa vahvistaa kaksi kotelon kummallekin sivulle sijoitettua 165 millimetrin passiivisätelijää, jotka toimivat samalla periaatteelle kuin refleksiputki refleksikotelossa. 

MicroVeessä on d-luokan vahvistin, josta luvataan peräti 1 000 wattia jatkuvaa ja 2 000 wattia hetkellistä tehoa. Vahvistimessa on Velodynen kehittämä DDCS-piiri, joka valmistajan mukaan mahdollistaa elementille pidemmän lineaarisemman liikepoikkeaman, tarkemman toiston ja pienemmän särön. Vahvistimessa on myös elementtiä yliohjaukselta suojaava anti-clipping-piiri.

Liitännät ja säädöt
MicroVeessä on normaalin rca-tulon lisäksi kaiutintasoinen sisääntulo, jos laitteiston vahvistimessa ei ole subwoofer-lähtöä. Vahvistimen kaiutinjohdot kytketään subwooferiin, josta ne jatkavat eteenpäin kaiuttimille. Tällöin niille on myös kiinteä 120 hertsin ylipäästösuodatus. Pääkaiuttimien suodatus olisi toki suositeltavaa myös linjasisääntuloa käytettäessä. Tämän pitäisi olla mahdollista ainakin useimmissa nykyaikaisissa av-vahvistimissa. Sisääntulo löytyy myös lfe-kanavalle. 

Subwooferin oma jakosuodin voidaan ohittaa kytkimellä, jos käytetään av-vahvistimen suodatusta. Velodynessä on lisäksi myös 3,5 millimetrin sisääntulo esimerkiksi tietokoneeseen tai miksei vaikka puhelimeen kytkemistä varten. Sen rinnalla on 3,5 millimetrin läpivienti esimerkiksi aktiivikaiuttimille.

MicroVee sisältää vain perussäädöt: Jakosuodattimen alipäästön välillä 50–200 hertsiä ja tason. Mitään bassokorjaimia tai säädettäviä subsonic-suodattimia ei ole. Vaiheelle on 0/180 asteen kääntökytkin. Subwoofer käynnistyy automaattisesti signaalista tai on koko ajan päällä. Herätevirtakäynnistystä ei ole.

Kuuntelu
Kuuntelimme Velodyne MicroVeetä samaan aikaan testissä olleiden Fyne F500 -jalustakaiuttimien kanssa. Jakotaajuutena oli kuuntelijasta riippuen 50–80 hertsiä ja vaihe asennossa 0. Subwoofer oli sijoitettuna pääkaiuttimien väliin.

Subbari integroitu melko mutkattomasti pääkaiuttimien toistoon, kunhan sen tason malttoi vain pitää riittävän pienellä. MicroVee reagoi musiikkiin kohtuullisen napakasti ja tanakasti laajentaen kaiuttimien toistoa reilusti alemmas. Toisto voisi silti olla aavistuksen napakampi ja lineaarisempi, lähinnä ylöspäin. Tämä on aika tyypillistä painavakartioisille ja matalan ominaisresonanssin elementeille, joista ikäänkuin otetaan väkisin irti enemmän kuin mihin ne luonnollisesti kykenisivät. 

Kaikkiaan Velodyne kuitenkin soi kokoisekseen isolla äänellä ja toi toistoon mukavasti bottnea – varsinkin, jos musiikissa on jo valmiiksi bassokorostusta. Kevyemmällä musiikilla tasoa voi nostaa, samoin jakotaajuutta, mutta varovasti. Myös akustisella musiikilla Velodyne vakuutti. Parasta suorituskykyä ajatellen laitteistossa tulisi olla mahdollisuus pääkaiuttimien suodatukselle – eikä huonekorjaimestakaan olisi haittaa. Ja kuten aina, subbarin sijainti ratkaisee todella paljon.  

Artikkeli on julkaistu AVPlus-lehden numerossa 6/2020 (nro. 199)