Kokeilussa Devialet Phantom Reactor 900 -kaiutin – pieni ihme

Ranskalainen Devialet on reilun kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana onnistunut tuomaan aivan omanlaistaan eksotiikkaa äänentoiston maailmaan. Ja sama meno jatkuu entistä vahvempana Phantom-kaiutinperheen kompaktin uutukaisen kohdalla.

Teksti & kuvat: Heikki Kivelä

Emme liene AVPlussan toimituksessa ainoita, jotka ovat saaneet ihmetellä Devialetin osaamista nykyaikaisen hifiäänen saralla. Kun kirjoitimme Devialetin Gold Phantom -kaiuttimesta reilu vuosi sitten numerossa 9–10/17, se todettiin yksimielisesti mahdollisesti tämän hetken mielenkiintoisimmaksi kaiuttimeksi. Eikä syyttä.

Gold Phantomin omaperäinen muotoilu, järisyttävä 4 500 watin vahvistinteho, 108 desibelin äänenpainevarat sekä kuulokynnyksen alapuolelle 14 hertsiin ylettyvä bassotoisto ovat luokassaan edelleenkin jotain todella uniikkia. Upean designin ja 22 karaatin kullalla silatun viimeistelyn sekä aidosti voimakkaan äänen ehtona on kuitenkin edelleen suhteellisen korkea, melkein 2 700 euron hintalappu, mikä on epäilemättä rajannut Gold Phantomin vain harvojen luksustuotteeksi – niin laadukas laite kun kyseessä onkin.

Loppuvuodesta 2018 ilmestynyt Phantom Reactor sen sijaan tulee kahden version voimin huomattavasti lähemmäs useamman vakavan harrastajan kukkaroa. Reactoreista pienempi 600-malli kun maksaa 1 099 euroa ja testaamamme 900-malli vastaavasti 1 399 euroa.

Erityisen halvasta ratkaisusta ei siis edelleenkään ole puhe, mutta hintaa miettiessä sille löytyy painavia perusteita.

Kuva ei ole tärähtänyt. Phantom Reactor 900:n sivuilla olevat bassoäänisten kupit liikkuvat hämmästyttävän paljon musiikkia kuunnellessa.

Tekniset innovaatiot edellä
Devialet on tietyssä mielessä tyyppiesimerkki siitä, miten kalliimpien järjestelmien ideat ja niiden taustalla vaikuttava tietotaito on mahdollista valjastaa myös edullisempiin ratkaisuihin. Lähdetäänpä liikkeelle vaikka kaiuttimen vahvistinosiosta.

Reactor 900:n sisällä sykkii 900 watin vahvistin, joka on toteutettu valmistajan omalla ADH- eli Analog Digital Hybrid -teknologialla. Kyseinen toteutus niveltää analogisen a-luokan sofistikoituneisuuden digitaalisen d-luokan tehoihin ja kompaktiin kokoon – molempien hyveitä vaalien ja valmistajan mukaan järisyttävät 98 desibeliä äänenpainetta tarjoten.

Lisäksi Reactor hyödyntää Devialetin SAM- eli Speaker Active Matching -tekniikkaa, joka mahdollistaa matemaattisen mallin avulla kaiuttimen toiston entistä tarkemman yhteensovituksen toistettavaan signaaliin. Myös hurjan, 18 hertsiin asti ulottuvan bassotoiston taustalla on oma tekniikkansa, HBI- eli Heart Bass Implosion. Sen avulla Reactorin kaksi hermeettisesti suljettua subwooferia mahdollistavat kokoluokassaan ennennäkemättömän suorituskyvyn.

Signaalin muunnoksesta digitaalisesta analogiseksi huolehtii valmistajan oma 24-bittinen ja 96/192 kilohertsin näytetaajuudella huriseva dac, ja prosessoriksi laitteeseen on valikoitunut jo hiukan iäkäs mutta hyväksi havaittu 1,25 gigahertsin ARM Cortex-A9, johon monet muutkin valmistajat luottavat.

Ja nämä mainitut seikat ovat vain jäävuoren huippu, sillä valmistajan mukaan Reactor 900 sisältää 981 tarkkaan valittua teknistä osaa, joita suojaa yli 160 patenttia. Näillä Devialet pyrkii kunnianhimoiseen tavoitteeseen: ei säröä, ei saturaatiota, ei taustakohinaa.

Devialetin hienostunut tyyli näkyy myös ohjainsovelluksessa. Perustoiminnot hoituvat sen kautta helposti.

Tavoitteena yksinkertaisuus
Huolimatta edellä mainitusta teknologiajargonista Reactor 900 on käyttäjän kannalta melko yksinkertainen laite. Kyseessä on pohjimmiltaan perinteinen, langaton aktiivikaiutin kahdella bassoäänisellä sekä yhdellä koko kaistan elementillä.

Kaiutin tuntuu kaikin puolin vakuuttavalta, ja sen mittasuhteet sekä kolmen litran tilavuuden huomioon ottaen massaa on melko reippaat 4,3 kilogrammaa. Valkoisen RAL 9016 -pinnoitteen ja ruostumattoman teräksen yhdistelmä runkorakenteessa on sopivan hillitty, ja kaiuttimen etumaskissa komeileva ornamentti miellyttää esteetikon silmää.

Reactor 900:n liittimet on sijoitettu taakse. Sieltä löytyy ethernet rj45-liitännällä, yhdistetty analoginen ja digitaalinen 3,5 millimetrin tulo sekä liitin virtajohdolle. Ohjauspainikkeet taas on toteutettu hipaisumenetelmällä ja sijoitettu laitteen päälle. Mitään muuta ei sitten tarvitakaan – paitsi älylaitteeseen ladattavan ohjainsovelluksen, joka myös mukailee Devialetin sofistikoitunutta linjaa.

Ohjainsovelluksen avulla Reactor 900:n käyttö on selvästi jouhevinta, sillä sen kautta pääsee helpoiten käsiksi verkon musiikkikirjastoihin – olipa kyseessä Spotify, musiikkitiedostot erillisellä verkkopalvelimella tai perinteinen bluetooth. Apple-käyttäjien iloksi mukana on myös AirPlay. Ohjainsovellus ei oikeastaan tarjoa mitään muuta ylimääräistä, mitä voidaan toisaalta pitää aivan hyvänä ominaisuutena. Yksinkertaiset ohjaustoiminnot ja mediahallinta riittää peruskäyttöön mainiosti. Myöhemmin tänä vuonna sovellus tulee myös tarjoamaan mahdollisuuden liittää kaksi Phantom Reactor 900:aa aidoksi stereokaiutinpariksi.

Phantom Reactor 900:n liittimet sijaitsevat takana. Niistä oikeastaan vain virtajohto on tarpeen, sillä kaiutin toimii luontevasti langattomassa verkkoympäristössä. Halutessaan siihen voi kuitenkin kytkeä ulkoisen äänilähteen joko analogisena tai optisena digitaalisena yhdistetyn 3,5 millimetrin aux-liitännän avulla.

Kuulemisen arvoista ääntä
Kun Phantom Reactor 900 oli kytketty virtoihin ja yhteys älylaitteen ohjainsovellukseen sekä langattomaan verkkoon kunnossa, oli aika tehdä lähempää tuttavuutta sen varsinaisen suorituskyvyn kanssa.

Ensimmäinen reaktio oli rehellisesti sanottuna jonkinasteinen tyrmistys. Ottaen huomioon kaiuttimen koon siitä tuntui ensikuulostelulla irtoavan aivan pöyristyttävä määrä todella syvää, paksua ja pehmeää bassoa – vaikka musiikissa, Angelo Badalamentin Twin Peaks -tunnarissa, ei sitä mitenkään korostetun alleviivatusti olekaan.

Periaatteessa tuntuma oli samankaltainen kuin subwooferilla ryyditettyä kaksikanavasettiä kuunnellessa, mutta toiston yhtenäisyys, soljuvuus ja yleinen muotokieli oli astetta hämmästyttävämpää. Kuunteluiden edetessä subjektiivisesti arvioituna valmistajan ilmoittama ±1 desibelin poikkeama kaistalla 25 hertsistä 20 kilohertsiin voi hyvinkin pitää paikkansa. Riippumatta pöytä-, nurkka tai avosijoituksesta Phantom Reactor 900:n toisto säilytti ryhtinsä melko muuttumattomana. Kaikkein parhaimmalta kaiutin kuitenkin kuulosti oman kolmijalkaisen telineensä päällä, kun sen ympärille jätti tilaa.

Tarkemmin Phantom Reactor 900:n toistoon paneutuessa ja alkutyrmäyksen laantuessa kaiutin alkoi paljastaa enemmän toistonsa luonnetta. Esimerkiksi äänikuvan suuruus asettui eri musiikkinäytteitä tutkaillessa lopulta omaan, melko järkevään mittaansa. Hahmottoman ja liian laajan piirron sijaan soiva äänikenttä alkoi muotoutua melko keskittyneeksi ja helposti tarkasteltavaksi – mikä sinällään ei ole mikään helppo temppu yhdeltä kaiuttimelta. Olletikin Devialetin dsp-taituruus – ja sen järkevä käyttö – vaikutti tähän suuresti. Sen sijaan, että Phantom Reactor 900 pyrkisi viemään briljeerauksensa naamalle tunkevalle ja liian aggressiiviselle tasolle, siitä paljastuu korvien tottuessa yksinkertaisesti hyvä äänenlähde.

Kieltämättä lopputulos useampien ääninäytteiden jälkeen sisälsi kuitenkin samoja havaintoja kuin Gold Phantomin kohdalla. Phantom Reactor 900 on mielettömän ulotteikas ja voimakasääninen kaiutin, mutta sillä on taipumuksena suosia tiettyjä musiikkityylejä ja tuotantotapoja yli muiden. Parhaimmat puolensa se näyttää menevän rytmimusiikin ja verrattain modernien äänimaailmojen toistossa, mutta tietty hienotunteisuus, musiikin ilmavuuden ja pienempien detaljien esillepano tahtoo aavistuksen jäädä hurjan väännön jalkoihin. Käytännössä siis kaiuttimen yläkeskiääni- ja diskanttitoisto ei ylitä odotuksia samalla tavalla kuin bassopuolella – vaikka varsinaiseksi puutteeksi tätä ei voi laskea. Sama ilmiö kun toistuu muidenkin, todella hyvälaatuistenkin kaiuttimien kohdalla: toiset sopivat paremmin tietyille musiikeille ja toiset taas eivät. Ja nämä erot havaitaan subjektiivisesti vain pikkuruisten yksityiskohtien tasolla.

Silmiä hivelevä yksityiskohta on etumaskin ornamentti, jonka takana sijaitsee Phantom Reactor 900:n laajakaistaelementti. Bassoääniset puolestaan on sijoitettu hermeettisesti suljettuna kaiuttimen sivuille.

Edelleen ehkä mielenkiintoisin

Phantom Reactor 900:ssa on paljon samaa kuin malliston isommissa edustajissa, vaikka hintaa sillä on melkein puolet vähemmän. Eikä alhaisempi hinta tarkoita sitä, että kaiuttimen suorituskyvystä olisi nipistetty yhtään ylimääräistä – pikemminkin päinvastoin. Phantom Reactor 900 soi niin mukaansatempaavasti, isosti ja yhtenäisesti, että vastaavaa ei langattomien aktiivikaiuttimien sarjassa ole juuri tullut vastaan. Silti Phantom Reactor 900:lla on oma luonteensa, minkä se antaa kuulua rehellisesti. Tämän voi muotoilla niin, että tylsän ja yleispätevän toistimen sijaan kyseessä on varsin mielenkiintoinen yllättäjä.

Valtavat äänenpainevarat, markkinoiden aidosti runsain bassotoisto ja silmiä hivelevä design ovat kuitenkin juuri sillä tasolla kuin mitä noin 1 400 euron kaiuttimelta tulee odottaakin. Muun muassa näiden seikkojen pohjalta Devialet on onnistunut tekemään mahdollisesti markkinoiden mielenkiintoisimman kaiuttimen – jo toistamiseen!

+ Kokoon nähden valtava ääni
+ Hyvin hyödynnetyt vahvistintehot
+ Viimeistely ja design
– Toistoprofiilin painotus suosii tiettyjä musiikkityylejä