Vuonna 1997 Suomi oli toipumassa isosta lamasta, eikä kymmenen vuoden päässä lymyävästä talousromahduksesta ollut vielä tietoa. Miltä hifibisneksen teko näytti toiminnan käynnistyessä, ja miltä se on näyttänyt nämä kuluneet 20 vuotta?
”Kyllä, ystävänpäivänä 1997 aloitettiin, starttirahan ynnä muun avulla tein omasta harrastuksestani ammatin. Tällaiselle liiketoiminnalle oli selvä tilaus, ja ensimmäiset kymmenen vuotta vuoteen 2008 asti olivat tasaisen nousun aikaa. Omia maahantuonteja ei ollut, vaan pyrin rakentamaan kilpailukykyisen paletin jo maahantuotujen merkkien parhaista edustajista. Tällä tavoilla pystyin säilyttämään myös tietyn riippumattomuuteni ja vapaasti kartuttamaan valikoimaani haluamallani tavalla. Vieläkään ei ole kuin yksi oma maahantuonti: PMCkaiuttimet.
Nyt kaikki on muuttunut, markkinat ovat viipaloituneet ja jakelu pirstoutunut. Netti on tullut mukaan kuvaan yhä selvemmin. Minullakin on ollut merkkejä, jotka olivat aikoinaan myynnillisesti hyvin vahvoja, mutta nyt niitä myydään 20 eri paikassa. Hyvällä palvelulla, kestävillä asiakassuhteilla, harkituilla tuotevalinnoilla sekä valikoitujen käytettyjen myynnillä pärjää nykyäänkin oikein hyvin. Käytetyille laitteille meillä on nykyään oma myymäläkin!”
Käytetyt tosiaan! MR Hifi tunnetaan laajasta vaihtolaitevalikoimastaan. Tämä oli ilmeisesti osa liikesuunnitelmaa alusta alkaen? Miten se on toiminut, ja mitä se edellyttää?
”Alussa mentiin pelkillä käytetyillä. Alkupääomalla ostin käytettyjä kontaktiverkostoni kautta ja muualta sen verran, että sain ensimmäisen varastoni kokoon, muutamia kymmeniä. Idea oli ostaa sisään laitteita hyvin valikoidusti, yksittäisiä highendlaitteita, harvinaisia laitteita, poikkeuksellisen hyväkuntoisia laitteita, uniikkeja laitteita... ja kyllä se toimi.
Toinen ratkaiseva seikka oli, että otin netin heti käyttöön. Se ei ollut silloin vielä kovin yleistä. Netti tehosti toimintaa huomattavasti ja paransi erityisesti juuri käytettyjen laitteiden myyntiä. Netin lisäksi verkostoituminen ja viidakkorumpu ovat tärkeitä.
Nykyään käytettyjen myynnin osuus noin kolmannes kokonaismyynnistä, mutta pitää muistaa, että käytettyjen myynti myös mahdollistaa uuden kauppaa. Sillä luodaan pitkäaikaisia asiakassuhteita, vakiinnutetaan asiakaskunnan ydintä, ja näin ylläpidetään pitkän aikavälin kysyntää. Asiakkaan kaveritkin saadaan mukaan.
Käytettyjen myynnin salat oppii tehdessä. Hinnat alkavat olla jo takaraivossa. Käytettyjen kauppa vaatii myös ihmissuhdetaitoja. Senkin voin sanoa, että alussa MR Hifin toiminta oli kaupallisempaa, mutta nyt tähän on tullut mukaan muitakin aspekteja, kuten tietty vapaus. Riippumattomuus on avainsana myös seuraavan 20 vuoden taipaleella.”
Onko harrastamisessa tapahtunut mielestäsi laadullisia tai määrällisiä muutoksia kuluneella kahdella vuosikymmenellä?
”No sellainen muutos on tapahtunut, että kun aikoinaan myytiin muutaman tonnin laitteistoja, siis koko settejä, niin nyt monelle perustallaajalle tuntuu riittävän kannettavat pikkulaitteet, jotka ovat kyllä parantuneet laadultaan. Sellaisia, jotka ostaisivat vaikkapa Dynaudion kaiuttimen, Densenin vahvistimen ja siihen jonkin cd-soittimen, ei ole enää kuten ennen. Tuntuu, että sellainen porukka on pudonnut pois.
Toisaalta kalliimpi laatuluokka menee myös kaupaksi, esimerkiksi Ear Yoshinon putkipelit tai vaikkapa Regan paremman pään vinyylisoittimet.
Tämä ei poista sitä, että pitäisi keksiä keinoja saada uusia aloittelevia harrastajia tämän hienon harrastuksen pariin.
Toinen viimeaikainen muutos vaikuttaa olevan, että raskaan hifin hinnat ovat osin karanneet järjettömiin ja monien merkkien kohdalla miltei tuplaantuneet vuosikymmenessä ilman sen kummempaa tuotekehitystä. Highend terminä onkin kärsinyt inflaation. Lyhyellä aikavälillä tuollainen voi toimia, mutta jossakin vaiheessa tällaisessa kehityksessä tulee seinä vastaan ja brändi on valmis romukoppaan. Kuluttajat kyllä haistavat, milloin homma muuttuu rahastukseksi.”
Miten tuotevalikoimasi on muuttunut matkan varrella?
”Aikoinaan kun kilpailua oli vähemmän, esimerkiksi Marantzin, Amphionin ja Elacin kaltaiset tunnetut merkit kattoivat suuren osan liikevaihdosta.
Nykyään on pienemmän piirin laatutuotteita, kuten esimerkiksi perinteikkäät brittimerkit Rega, Ear Yoshino ja Naim Audio. Kaiutinpuolella PMC, Gradient, Duevel ja esimerkiksi Harbeth ovat parikymppisen herra hifin näköisiä tuotteita. Nykyään jyvien poimiminen tuotevalikoimaan vaatii valveutuneisuutta ja oikeanlaista dynamiikkaa. Joskus luopuminen on varsin vaikeaa, mutta näinkin olen joidenkin tuotteiden kohdalla joutunut tekemään, kun hinta ja laatu eivät enää vastaa toisiaan.” Entä Gradient ja PMC?
”Gradient sekä PMC edustavat brändejä, joiden toimintaideologia vastaa pitkälti myös MR Hifin ajattelutapaa. Molemmissa tapauksissa puhutaan pitkän elinkaaren tuotteista, joissa on mukana omaa, uraauurtavaa ja innovatiivista suunnittelua.
Molempien kaiuttimet valmistetaan yhä käsin alkuperämaassa ja molempien jälleenmyyntiarvo säilyy hyvänä myös seuraavalla kierroksella.
Markkinoilla on mielestäni nykyään aivan liikaa liukuhihnalla suunniteltuja, kehittyvissä maissa massana valmistettuja krumeluurituotteita, joiden harvoja ansioita usein on ainoastaan osuva ja ovela markkinointi. Näiden kohdalla näennäisen edullinen hankintahinta kostautuu usein olemattomana jälleenmyyntiarvona. Ikävä kyllä varsin moni takavuosien brändeistä on kärsinyt tämänkaltaisesta murroksesta.
Itselleni merkitsee ehdottoman paljon se, että pystyn seisomaan 110-prosenttisesti edustamieni merkkieni takana, ja että myymäni tuotteet tarjoavat keskimääräistä selvästi parempaa laadun ja hinnan suhdetta – parhaimmillaan jotakin ainutlaatuista.
Sekä Gradient että PMC ovat luotuja normaalin kuunteluhuoneen haasteet huomioiden, vankalla ja syvällisellä tutkimustyöllä.
Toki vuosikymmenien mittainen tutkimus- ja tuotekehitystyö maksaa ja näkyy myös hinnoissa, mutta hinnan ja laadun suhde on silti järkevissä rajoissa. Nämä merkit ovat sympaattisella tavalla ihmisen kokoisia, ja kaikesta huokuu rakkaus lajiin – tietenkin sielua hivelevään musiikin toistoon.”
www.mrhifi.fi
Teksti: Kari Nevalainen, kuvat: Mikko Raumanen
Haastattelu julkaistu aikaisemmin AVPlus-lehden numerossa 1/2017
