Testissä SVS PB16 & SB16 -subwooferit – raskaan sarjan kuninkaat

Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden testata kahta todella voimakasta subwooferia erikseen ja yhtaikaisesti. Tarjolla oli elokuvien ja musiikin juhlaa mutta myös jännittäviä fyysisiä tuntemuksia.

Teksti: Ludwig Swanberg / Kuvat: Valmistaja / Mittaukset: HemmaBio
Julkaistu AVPlus-lehdessä 9–10/2017.

Basso on kaikkien maailman äänien pohja. Tämän ovat panneet merkille myös Harley Davidson, Ducati ja Chevrolet, sillä monia kiehtoo jylinä ja selkärangassa tuntuva tärinä. Tämä kiinnosti myös musiikin ystävää nimeltä Gary Yacoubian, kun hän ystäviensä kanssa päätti muutama vuosikymmen sitten perustaa oman bassokaiuttimia valmistavan yrityksen.
Ensimmäiset sylinterinmuotoiset SVS-subwooferit tulivat markkinoille vuonna 1998, ja siitä lähtien ne ovat tyydyttäneet vaativampienkin kotiteatteriharrastajien bassonnälän. Sittemmin valikoima on kasvanut, ja nyt saimme mahdollisuuden pistää vastakkain testiolosuhteissa valmistajan raskaimmat bassotykit.

Refleksi vastaan suljettu

SVS:n raskaimmat ultra-subwooferit PB16 ja SB16 ovat pitkälti kuin samasta puusta veistettyjä. Molemmissa on eteenpäin osoittava, lasikuitupinnoitteinen 16 tuuman komposiittielementti paksulla kumiripustuksella tukevassa pianolakatussa kotelossa. Kulmat ovat pyöristetyt, ja etubaffelin yläreunan 45-asteiseen viisteeseen on sijoitettu näyttö ja kontrollipainikkeet. Takapaneelista taas löytyy sekä balansoidut että balansoimattomat linjatulot stereona sekä lähdöt joko toiselle subwooferille tai vaikkapa aktiivikaiuttimille. Niiden rinnalla on vain maadoitettu virtalähde ja virtakytkin. Kaikki säädöt tehdään joko etupaneelista tai valmistajan helppokäyttöisellä ohjainsovelluksella, jonka avulla toiston saa soviteltua mieleisekseen suoraan älylaitteen ruudulta. Yksinkertaisimpia säätöjä voi tehdä myös pikkuruisella kaukosäätimellä. Molempien subwoofereiden vahvistinteho riittää vavisuttamaan seiniä, ja elementtiä suojaa paksu kupera metalliverkko. Kaikki näyttäisi siis olevan hyvin tasaista.

Samanlainen erilainen

Kuten varmaan arvasittekin, mörssärit eroavat toisistaan keskeisimmin siinä, että PB16 on rakenteeltaan refleksiviritetty ja SB16 suljettu. Ensin mainitussa on kolme eteenpäin suunnattua bassorefleksiaukkoa ja suurempi kotelotilavuus. Sen voi myös helposti asemoida ja optimoida tilaan siten, että bassotoisto on optimaalista. Mukana tulee lisäksi kolme vaahtokumista tulppaa, joilla refleksiaukot voi halutessaan tukkia ja simuloida suljetun kotelon ääntä.

Näin testasimme

Testasimme ensimmäisenä pienemmän SB16-mallin sekä elokuvilla, musiikilla että mittauksilla, jonka jälkeen PB16 kävi tasapuolisuuden nimissä läpi saman ruljanssin samoilla materiaaleilla ja asetelmilla. Samalla tarjoutui mahdollisuus testata subwoofereita myös yhtaikaisesti, mutta siitä lisää tuonnempana.

Merlin

Ystävämme SVS:n puolella ovat kehittäneet yksinkertaisen verkko-oppaan olemassa olevien kaiuttimien ja niille sopivan subwooferein yhteensovitukseen. Sikäli kun kaiuttimesi eivät ole tavattoman vanhat, kotikutoiset tai Prismasta ostetut, ne löytyvät suurella todennäköisyydellä oppaasta. Ainakin käytössämme olevat kaiuttimet löytyivät sieltä, mukaan lukien vanhat BBC-monitorit Rogers LS3/5A:t 1970-luvun alkupuolelta.
Opassovelluksen nimi on Merlin. Sen taika perustuu kaiutinjärjestelmien konkreettiseen mittaamiseen ja analysointiin, minkä avulla se osaa suositella tilaan ja kaiuttimiin sopivaa subwooferia sekä sille sopivia jakotaajuuksia ja suodatustapoja. Ja kaikki toimii myös siinäkin tapauksessa, jos talosta sattuu jo löytymään subwoofer, sillä suositukset pohjautuvat etukaiuttimien mittaustuloksiin.

Neulaa ja lankaa

Asianmukaisen bassotoiston aikaansaamiseksi valikoissa ei ole tarjolla pelkästään taajuuden, jyrkkyyden, vaiheen ja tasonsäätöä. Sieltä löytyy myös mahdollisuus kontrolloida ääniaallon heijastusta taajuuskorjaimella, mikä auttaa helpottaa huomattavasti subwooferin yhteispeliä huoneen kanssa. Taajuuskorjattavia pisteitä on kolme, ja säätömahdollisuudet ovat kaiken kaikkiaan erittäin hyvät. Mahdollisuus löytyy myös kolmen oman suosikkiasetuksen tallentamiseen, jos käyttäjä haluaa erilaisen toistoprofiilin esimerkiksi musiikille, elokuville ja vaikkapa vain biletykseen. Lisäksi SB16 tarjoaa mahdollisuuden optimoida refleksiporttien toiminta omilla korjauksillaan, jotka ovat Standard, Enhanced ja Sealed. Viimeisimmän kohdalla aukot pitää luonnollisesti tukkia.

Rummutellaan!

Aluksi tarkistimme, että SB16 tukee asianmukaisesti jo valmiiksi bassopuoleltaan muskelipitoista Swans RM600 -jalustakaiutinparia. Ne olivat jo osoittaneet kykynsä The Great Wall -elokuvan alkukohtauksessa, jossa joukko japanilaisia Kodo-rumpaleita määrittelee seikkailun ensitahdit. Mutta kun SB16 lyötiin mukaan pakettiin, kävi ilmi, että toisto saavuttikin aivan uuden, suorastaan addiktoivan tason.

Tuntui siltä, kuin SB16 laittaisi ison kouransa vasten rintaa ja puskisi sitä äänen tahtiin varmasti mutta ystävällisesti, olipa kyse musiikista, v8-moottorista, kohti laukkaavasta hevoslaumasta tai oikeastaan mistä vain. Positiivinen yllätys oli myös se, kuinka hyvin suunniteltu subwoofer selkeyttää ja kirkastaa diskanttirekisteriä. Oikeastaan koko taajuuskaista tuntui soivan vaivattomammin, kun SB16 oli mukana orkesterissa. Se tuntui paitsi musiikin parissa myös taivasta kohti kiihdyttävän hävittäjäkoneen räjäyttäessä moottorinsa täydelle teholle. Hyvän esimerkin tarjoaa The Gorillaz -yhtyeen tuorein pitkäsoitto. Jos bassotoisto ei ole kunnossa, albumi kuulostaa lähinnä mukiinmenevältä. Mutta kun biisejä soitti SB16 tulitukena, lanneliikettä ei yksinkertaisesti saanut pidettyä kurissa.

Veljekset kuin ilvekset

Seuraavaksi raahasimme isoveli PB16:n paikalle. Vaikka kyseessä ei ole mikään esteettisyyden multihuipentuma, se näyttää silti yllättävän siistiltä mahdollisesti pyöristettyjen kulmiensa ansiosta. Mutta tämän päälle ei kannata laittaa yhtään mitään, sillä se lentää alas hetkessä.

Mutta, paikka ja asemointi kohdilleen ja ei kun kuuntelemaan. Jo av-vahvistimen pinkki kohina kertoo, että pirtissä on vieläkin tujumpi bassokanuuna, joka menee vielä SB16-mallia alemmas. Sitten vain The Great Wall soittimeen, ja vaikutukset ovat jälleen vahvat. Rummut soivat isommin, raskaammin ja niitä tuntuu olevan yksinkertaisesti enemmän. San Andreasin romahtavat pilvenpiirtäjät musertavat meidät kenttään, ja välissä silmälasitkin meinaavat lähteä paikoiltaan. Koko kämppä – ei pelkästään testihuone – tärisee kirjaimellisesti, ja välissä on pakko käydä tarkastamassa hyllyjen kiinnityksien pitävyys ja keräillä samalla lattialta sinne pudonneita esineitä. Myönnettäköön, että äänenvoimakkuutta annostellaan nyt ronskilla kädellä, mutta yllättävää kyllä korvia se ei väsytä. Basso tekee ihmeitä kuuntelu- ja katselukokemukselle ja saa samanaikaisesti rennoksi mutta jännittyneeksi. The Gorillazin puhaltimetkin kuulostavat entistä vaikuttavammalta. Mieleen tulevat adjektiivit ovat jotain mahtavan ja majesteettisen välillä.

Mitä seuraavaksi?

Kytketään tietysti molemmat subwooferit käyttöön yhtä aikaa! Ja testihuoneen tunnelma muuttuu jälleen jo ennen virtojen kytkemistä. SB16 sijoitetaan kuvan vasemmalle puolelle, koska se on huoneen paras paikka bassotoiston suhteen. PB16 taas tulee oikealle. Sitten vaan nopea kalibrointi, ja taas mennään.

Jo pelkkä Universalin alkutunnari osoittaa, että kaksi on tosiaankin tuplasti yhtä parempi. On pakko nostaa peukalo ulos ja vislata jo pelkästään elokuvan intron aikana. Tällaisiin tuntemuksiin törmää tosielämässä todella harvoin, lähinnä vuoristoradan syöksyessä korkeimman nousun jälkeen kohti pimeää tunnelia tai kun kiihdyttää todella nopealla autolla huolimattomasti vihreiden valojen vaihtuessa.

Todella syvä ja voimakas bassotoisto tekee ihmiselle ihmeitä. Tuntemuksia on hankala kuvailla, mutta jotain merkillistä siinä piilee. Parasta tämä on tietenkin elokuvan mukaansatempaavuuden kannalta, sillä se imee suoraan mukaan elokuvan maailmoihin mutta tuntuu silti todelliselta. Mutta toimiihan tämä toki musiikillakin.

Testien päätteeksi asetimme soittimeen vielä Mattias Wagerin urkulevyn Organ Treasures. Nyt ehkä tiedämme, miltä Johann Sebastian Bachista tuntui valtavien urkujen bassojalkioiden äärellä. Bachkin olisi luultavasti pitänyt SVS-subwoofereista. Ja ostanut niitä luultavasti kaksi.

Syvempiä ulottuvuuksia

Jo veljeksistä ”pienempi” SB16 kykenee toistamaan hysteerisellä tempolla tykiteltyjä tuplabasarilevyjä ja täyttämään koko kuuntelutilan massiivisella äänellään. Sijoitusmahdollisuudet ovat ilahduttavan monipuoliset, ja sekä suotimet että vahvistinosa ovat korkealuokkaiset. PB16-malli tekee toki kaiken tämän mutta kaivautuu vielä syvemmälle mataliin taajuuksiin luoden todella mustan ja enemmän tuntuvan kuin kuuluvan bassopohjan. Sekin on kuitenkin yhtä ketterä ja helposti optimoitavissa kuin SB16. On kuitenkin kaksi seikkaa, jotka kääntävät tuloksen SB16:n eduksi: hinta ja tilantarve. Jos nämä eivät aseta esteitä, tarjolla on mahdollisesti yksi maailman pystyvimmistä, monipuolisimmista ja syvältä kouraisevimmista subwoofereista mitä olemme ikinä saaneet testata. Valitsitpa kumman tahansa, niin pidä huoli siitä, että sinulla on tarpeeksi aikaa katsoa enemmän leffoja ja kuunnella enemmän musiikkia. Koska siitähän kaikessa lopulta on kyse.

+ Säätömahdollisuudet
+ Järjetön iskukyky
+ Todella syvälle ulottuva toisto
– Ulkonäkö varauksin

Vain neljä painiketta riittää. Oikealla enter, vasemmalla takaisinpaluu. Arvot ja toiminnot määritellään keskimmäisillä nuolinäppäimillä. Helppoa kuin heinänteko.

Subwoofereiden 1 500-wattinen class d -luokan mosfet-vahvistin on piilossa kotelon takana ja istuu luontevasti kokonaisuuteen.

Takapaneeli voi näyttää ensi alkuun hiukan tyhjältä, mutta se johtuu siitä, että kaikki asetukset määritellään etupaneelista tai ohjainsovelluksesta. Kaikki se, mitä tarvitaan, on läsnä. Balansoidut anto- ja ottoliitännät täyttävät hifistandardit helposti.

Pikkuruinen ja näppärä kaukosäädin helpottaa arkikäyttöä. Asetusten määrittely kannattaa kuitenkin tehdä etupaneelista tai ohjainsovelluksella.

SVS valmistajana

SVS:n perustaja ja johtaja on musiikin ystävä, kolumnisti ja kulttuuripersoona Gary Yacoubian Yhdysvaltojen itärannikon Marylandista. Kaikki alkoi vuonna 1998, kun hän kolmen ystävänsä kanssa pohti eräällä internetin audiofiiliyhteisön keskustelupalstalla kuinka musiikista ja elokuvista saisi kaivettua vielä enemmän sisältöä ilman raskasta taloudellista panostusta.

Pian kaverukset vihkiytyivät alimpien oktaavien saloihin. Yhdessä Dan Marksin ja Ed Mullenin kanssa Yacoubian alkoi hahmotella yrityksen ensimmäistä tuotetta, sylinterimallista subwooferia pitkäiskuisilla elementeillä ja tehokkailla vahvistimilla. Kuten äänentoiston historiassa monesti, ensimmäinen tuotantolaitos sijaitsi autotallissa. Tehdään itse -asenne yhdistettynä kiivaaseen uskoon siivitti yrityksen taipaleelle.

Jotta tuotteet saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle, SVS päätti hyödyntää internetiä jakelukanavanaan. Tänä päivänä valmistajasta on tullut iso tekijä omine tuotantolaitoksineen ja suunnittelijoineen. Mallisto koostuu erikokoisista subwoofereista, jotka useimmiten ovat valittavissa joko suljettuna tai refleksiviritettynä. Yhdysvaltain-markkina hoituu edelleen internetin avulla, mutta maailmanlaajuisesti SVS toimii yhteistyössä eri jakelijoiden kanssa, jotka myös huolehtivat laitteiden logistiikasta, varastoinnista ja takuuasioista. Suomessa SVS:n edustaja on High End Studio Finland Oy.

Nykyään SVS:n teknisestä kehityksestä vastaa Smith Freeman. Sylinterimalliset subwooferit ovat edelleen mallistossa, ja ne ovat vain kasvaneet sekä mittojensa että tehojensa puolesta. Tarjolla on myös kaksi kaiutinsarjaa: Prime Series perusluokassa ja Ultra Series vaativammassa sarjassa. Molemmat sarjat ovat yhteen sovitettuja, joten niistä on luontevaa kasata esimerkiksi 7.1-, 9.1-, 11.2-, 13.4-konfiguraatio tai mitä itse kukin haluaa. Elementti- ja kotelovalmistus on hiljalleen siirtynyt Aasiaan viimevuosina, jotta SVS pystyisi vastamaan kasvavaan kysyntään ja pitämään hinnat maltillisena.

Mittaukset

Pienemmän mallin taajuuskuvaajat kertovat samasta tarkkuudesta ja yhtenäisyydestä kuin isommalla mallilla. Sininen 200 hertsiä, punainen 100 hertsiä, tummanvihreä 70 hertsiä, ruskea 50 hertsiä, vaaleanvihreä 40 hertsiä ja turkoosi 30 hertsiä. Kuvaajan tarkkuus on 24 desibeliä per oktaavi. Molemmissa tapauksissa kyseessä on esimerkilliset tulokset tasaisilla ja ennakoitavissa olevilla vasteilla halutuilla alueilla. Siinä missä SB16 on raudanluja, PB16 on täynnä silkkaa raivoa.

Sisäinen jakosuodin on sekä ohitettavissa että myös asetettavissa mille tahansa taajuudelle 200:n (sininen) ja 30:n (vaaleanvihreä) hertsin välillä. Kuvassa myös 100 hertsiä (punainen), 70 hertsiä (tummanvihreä), 50 hertsiä (ruskea) ja 40 hertsiä (turkoosi). Ylimääräinen energia 20:n ja 30 hertsin välillä johtuu suuremmasta kotelosta ja kolmesta refleksiaukosta verrattuna SB16:n suljettuun koteloon viereisessä kuvassa.

Asetetaan oikea jakotaajuus, kuvassa 50 hertsiä. Sitten valitaan sen ylittävien taajuuksien leikkauksen määrä. Sininen kuvaaja leikkaa rajuimmin, 24 desibeliä per oktaavi. Hahmotat tämän, jos ajattelet pianon kahdeksaa valkoista kosketinta C-sävelestä seuraavaan C:hen. Jos ensimmäisen sävelen kohdalla äänenvoimakkuus on täysillä, se on laskenut 24 desibeliä tullessa seuraavaan C:hen. Koska jo kolme desibeliä tarkoittaa äänenvoimakkuuden puolittumista, hahmottanet, että oktaavin päässä jakotaajuudesta ei kuulu enää juuri mitään. Punainen 18 desibeliä, vihreä 12 desibeliä, ruskea kuusi desibeliä. Merlin-sovitustyökalu SVS:n verkkosivuilla ohjeistaa tässä vielä enemmän.

SB16 tarjoaa kolme eritasoista Room gain -asetusta, jotka toimivat oikeastaan päinvastoin kuin ajattelisi. Ne kompensoivat alimpien oktaavien ylipainetta, joka muodostuu usein pienemmissä huoneissa. Sininen kuvaaja on normaalitila ilman Room gain -ominaisuutta. Voit toteuttaa korjauksen kolmella eri taajuudella, 40 hertsissä (ruskea), 31 hertsissä (vihreä) ja 25 hertsissä (punainen). Erittäin nokkela ominaisuus.

Kuvaaja esittää kaksi kohdetaajuutta säädettävässä parametrisessä taajuuskorjaimessa. Oletetaan, että kuunteluhuoneessa on vajetta 35 hertsissä ja korostuma 60 hertsissä. Se korjataan lisäämällä tehoa 35 hertsiin ja leikkaamalla sitä 60 hertsistä. Q-arvo määrittää, kuinka tiukasti korjaus tehdään. Sininen on Q10 (maksimiarvo), punainen on Q3 ja tummanvihreä Q1. Myös kolmas taajuuspiste voidaan määritellä. Tämä toimii SVS:n kohdalla erittäin täsmällisesti ja hyvin. Hyvistä työkaluista joutuu vähän maksamaan, mutta niiden laatu on myös parempaa.

SB16 tarjoaa kolme eri elektronista säätömahdollisuutta subwooferin refleksiaukkojen käyttöön: Standard (sininen), Extended (punainen) ja Sealed (ruskea). Jälkimmäisen kohdalla aukot olivat tulpatut. Saimme vihreän kuvaajan täyttä häkää -tuloksen ottamalla tulpat pois aukoista.