Sennheiser HE 1 – maailman parhaat kuulokkeet?

Antiikin mytologiassa Orfeus sai soitollaan joet lopettamaan virtauksensa ja vuoret liikkumaan paikoiltaan. Sennheiser tavoitteli saman magnitudin mielenliikutuksia vuonna 1991 julkaisemillaan, maailman parhaiksi kutsutuilla kuulokkeilla – ja tekee nyt saman uudestaan.

Aina kun valmistaja kertoo rehellisesti luoneensa jotakin maailman parasta, herättää se monissa tervettä epäilystä mutta myös mielenkiintoa. Äänentoiston historiassa on kyllä enemmän tai vähemmän ansaitusti lätkitty eräänlaisia varman klassikon leimoja laitteelle jos toiselle, mutta todelliset superlatiivit ovat jääneet vain harvojen ja valittujen ansioksi.
Sennheiserin kuulokkeiden kohdalla niiden käyttöön on hämmästyttävän yksimielisesti päädytty eritoten kahdessa tapauksessa: ensin vuonna 1991 julkaistun, Orpheukseksi kutsutun HE 90 -järjestelmän tiimoilta ja nyt sen kruununperillisen HE 1:n kohdalla. Molemmissa kyse on konventioiden ja kompromissien raja-aitojen ylittämisestä sekä pyrkimyksestä viedä koko kuulokekonsepti aivan uudelle tasolle – mutta mihin hintaan?

Suositushinta: 62 000 euroa

Kuulokkeet, vahvistin sekä asianmukainen kaapeli näiden yhdistämiseen: 62 000 euroa. Mutta koska kyseessä on luksustuote, täytyy sillä olla myös luksushinta. Tätä voi pohtia löyhällä vertauksella automaailman puolelta: moni kyllä taittaa matkansa hyvinkin yksinkertaisella budjetti-sedanilla, mutta näkyyhän liikenteessä niitä kymmenen kertaa kalliimpiakin nelipyöräisiä.

Vaikka lopullisin laatuarvio niin kulkupelien kuin kuulokkeidenkin kohdalla tapahtuu ennen kaikkea korvien välissä, ei Sennheiser HE 1 kokonaisuutena tahdo löytää vertaistaan oikein miltään kantilta tarkasteltuna.

Jo pelkkä HE 1:n ulkomuoto kertoo aivan omaa tarinaansa. Järjestelmän vahvistinyksikön kuori on valmistettu lasista ja muun muassa renessanssitaiteilija Michelangelon suosimasta Carrara-marmorista, jonka käyttöä Sennheiser perustelee myös materiaalin äänenjohtavuusominaisuuksilla. Lasin ja marmorin kanssa sopuisan värimaailman viimeistelee kromi, jota taas on käytetty vahvistimen kunkin yhdestä alumiinikappaleesta jyrsityn säätimen pinnoitteena.
Kokonaisuuden viimeistelevät käyttöön otettaessa suojistaan ylös kannelle kohoavat kahdeksan tyhjiöputkea, jotka on myös eristetty ulkomaailmasta kvartsilasikuvuilla.

Myöskään rakenteiden sisällä piilottelevat ominaisuudet eivät juuri jää ulkokuoren varjoon. HE 1 -järjestelmä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kytkeä siihen niin analogisia kuin digitaalisiakin medialähteitä. Jälkimmäisessä tapauksessa signaalin kääntämisestä analogiseen muotoon huolehtii ESS SABRE ES9018 kahdeksan sisäisen da-muuntimen avulla. Mukana on mahdollisuus kytkeä esimerkiksi tietokone suoraan järjestelmään usb:llä pcm- ja dsd-tiedostojen toistamiseksi, jolloin lopullinen datankäsittely tapahtuu mediatoistimen sijasta HE 1:ssä.
Huikeita teknisiä ominaisuuksia tärkeämpää on kuitenkin se, miltä kokonaisuus todellisuudessa kuulostaa. Onneksi meille ja muille, jotka asiasta uutisointi tavoitti, tarjoutui mahdollisuus käydä testaamassa HE 1 -järjestelmää sen ollessa Suomen-kiertueella toukokuussa.

Eriasteisia yllätyksiä

Tietäen yhtä jos toista HE 1 -järjestelmän toteutuksesta ja luonteesta siihen tutustuminen rauhassa oli kieltämättä melko jännittävä tilanne. Eikä kohtaaminen Orfeuksen kanssa ollut kohdallani edes ensimmäinen, sillä olin ehtinyt lyhyesti jo kertaalleen pitää kuulokkeita korvillani Hannoverissa Sennheiserin päämajassa aiemmin talvella. Tuolloin tilanne oli hiukan nopea, ja musiikkinäytteitä annosteli yrityksen työntekijä ennalta määrätystä valikoimasta. Foo Fightersin radiorock ja Howard Shoren soundtrack-orkestraatiot eivät silloinkaan juuri onnistuneet tempaamaan mukaansa, joten myös äänenlaadun arviointi jäi hyvin pintapuoliseksi. Sen sijaan toukokuisena aamuna kotikaupungissa tilanne oli aivan toinen, ja kiireetön kuuntelutuokio mahdollisti paneutumisen järjestelmään rauhassa.
Sennheiserin avoimiin hifikuulokkeisiin jossain määrin tottuneena arvelinkin, että toistossa olisi kosolti resoluutiota, ilmavuutta ja täsmällisyyttä, mutta mille asteelle nämä nousivatkaan HE 1:n esityksessä! Tuntui, kuin jokainen soitettu isku, jokaisen äänen nyanssi ja jokainen dynaaminen askel olisivat osuneet suoraan hermostoon. Ääni tuntui hajoavan liiaksi osiinsa, ja itse musiikin seuraaminen tuntui olevan lähinnä työlästä. Äänenvoimakkuutta ja sinänsä loistavaa crossfeed-säädintä säätämällä alkushokki hiukan tasoittui, mutta silti tuntui, kuin olisi syönyt voileipää ei pelkästään täyte vaan raaka-aine kerrallaan.
Muutaman muun näytekappaleen jälkeen oli tarpeen pitää taukoa ja samalla antaa järjestelmän lämmetä vielä lisää, sillä valmistajan mukaan se saavuttaisi optimaalisen suorituskykynsä vasta noin puolen tunnin kuluttua käynnistämisestä.

Tauko kannatti, ja niin kannatti yllätyksekseni myös Marantzin vaihto Tidal HiFiin, jonka ohjaimena toimi HE 1:n usb-tuloon kytketty tietokone. Kaikki ylimääräiseltä tuntunut energia tuntui tasoittuvan laajemmalle taajuuskaistalle, kun yläkeskiäänien ja diskanttien kilpailu informaation välittämisessä tasapainottui. Nyt ikkuna äänen etäisyyksien, tilojen ja tunnelmien tarkasteluun avautui aivan uudella tavalla.

Yllätyksiä oli siis tarjolla moneen lähtöön, mutta lopulta vaakakuppi jysähti lattiaan saakka positiivisella puolella. Vaikka periaatteessa aikaa kuunteluun olikin ihan kunnolla, kuulokkeet korvilla olisi voinut viettää vielä huomattavasti pitemmänkin ajan vähemmän analysoiden ja äimistellen ja enemmän puhtaasti fiilistellen.

Harvojen herkkua

Orpheuksen inkarnaatio HE 1:n muodossa perinee epäilemättä edeltäjänsä manttelin maailman parhaina kuulokkeina niin kaikkien hyvien kuin myös hieman vähemmän hyvien puoliensa kannalta. Jälkimmäisenä mainituista keskeisimpiä ovat ehdottomasti kuulokejärjestelmän huvittavan korkea 62 000 euron hinta ja se, että luultavasti edeltäjänsä tavoin laitteita tuskin valmistetaan niin paljoa, että edes kaikki halukkaat (pois lukien Eurojackpot-voittajat) voisivat sellaisen joskus vuosien päästä hankkia.

Hyvinä puolina täytyy ehdottomasti pitää sitä, että Sennheiser on pitänyt kiinni periaatteestaan ja kykenee aidosti tarjoamaan perusteita puheilleen. Eikä ole lainkaan poissuljettua, etteikö HE 1:n teknologia muodossa tai toisessa löytäisi tulevaisuudessa tiensä myös kuolevaisten kukkarolle ainakin hiukan paremmin sopivien ratkaisujen pariin.
Sitä odotellessa voi vain nostaa hattua Sennheiserille kunnianhimoisen hankkeen rohkeasta toteuttamisesta täysin pistein ja rohkaista jokaista tarttumaan tilaisuuteen, jos Orfeuksen lyyraa saa mahdollisuuden päästä kuulemaan jossain hyvin varustellussa hifimyymälässä.




Sennheiser HE 1
Hinta: 62 000 €
Lisätiedot: fi-fi.sennheiser.com

Tulot: Optinen ja koaksiaalinen s/pdif, usb, rca, xlr
Lähdöt: Rca, xlr, kuulokkeet

Artikkeli on lyhennelmä AVPlus-numerossa 5/2017 ilmestyneestä kokeilusta.
TEKSTI: Heikki Kivelä KUVAT: Valmistaja & Heikki Kivelä