Proteus haastattelussa: Korvat edellä eteenpäin!

Proteus-nimellä tunnettu suomalainen dj ja musiikintekijä Harri Andersson on seurannut elektronisen tanssimusiikin evoluutiota aitiopaikalta 1990-luvulta tähän päivään ja ollut vahvasti mukana kuvioissa niin esiintyjä- kuin tuotantopuolella.

Kolme viikonvaihdetta kuukaudesta keikoilla vuosikymmenen ajan, pääesiintymisiä ja residenssejä ympäri maailmaa sekä muun muassa 18 kiertuetta pelkästään Australiassa – ja muu tapahtumatoiminta siihen päälle. Tällä hetkellä helsinkiläisen konsertti- ja tapahtumakeskus The Circuksen venue managerin tehtävistä vastaavan Harri Anderssonin (s. 1977) kokemuskirjo kuhisee mielenkiintoisia tarinoita paitsi dj- ja klubiympyröistä myös henkilökohtaisesta kiintymyksestä musiikkiin genrerajoista ja tuotantotekniikoista piittaamatta.
Millä konsteilla tämä onnistui aikana ennen internetin ja sosiaalisen median mahdollistamaa hypeä? Miten kuvataidelukiota käynyt ja itseoppinut muusikko ajautui tanssittamaan kymmeniä tuhansia ihmisiä?
– Aloitin oman musan tekemisen kotona Amiga-pohjaisesti Alesiksen mikserin ja syntetisaattorin avulla. Ensimmäiset promonauhat liikahtivat maailmalle ensin c-kaseteilla ja sittemmin dat-nauhoilla tai minidisceillä. Samoihin aikoihin 1990-luvun puolivälissä soitin ensimmäisen oman psyketrance-settini Oranssin tiloissa Helsingin Katajanokalla. 1990-luvun loppupuolella minun ja ystävieni perustama Säde-kollektiivi vastasi Suomessa rankemman laidan elektronisesta musasta, ja soitin settejä erilaisissa underground-reiveissä sekä esimerkiksi Kaapelilla, Lepakossa, Nosturissa ja Ylioppilastalolla, Harri muistelee uransa alkuaikoja.

Kansitaiteilla maailmalle
Proteuksen tie ulkomaille urkeni hiukan poikkeuksellisesti promolevyn kannen herättämän mielenkiinnon pohjalta ja konkretisoitui lomamatkan yhteydessä heitetyksi dj-setiksi Lontoossa vuonna 2001. Fyysinen formaatti musiikin jakelussa voi siis yllättää – edelleen.
Pian Lontoon-keikan jälkeen Proteus sai residenssikiinnityksen Englantiin ja Hollantiin, jotka molemmat tunnetaan yleisesti varsin hedelmällisenä maaperänä elektronisen tanssimusiikin kehitykselle. Myötämielisten hollantilaisvoimien ansiosta siirtymä pienempien klubien kautta kymmenien tuhansien ihmisten sisäilmatapahtumiin ja parhaimmillaan jopa sadan tuhannen kävijän Dance Valley -festareille kävikin luontevasti.
Kansainväliset suhteet näyttelivät merkittävää roolia Proteuksen urakehityksessä.
– Olen ollut melko huono myymään itse keikkojani, joten neljä ulkomaista agentuuria ovat olleet suureksi avuksi kansainvälisen urani luomisessa, Harri kertoo.
Aktiivinen keikkailu ja yleisön kanssa kommunikointi eri maissa johtivat myös siihen, että kuulijat käyttivät äänivaltaansa miehen suosioon nostamisessa. Yksi tärkeimmistä meriiteistä onkin vuosina 2004 ja 2005 kunnioitetun DJ Mag -lehden maineikkaaseen Top 100 DJ -listaukseen kohoaminen ensimmäisenä suomalaisena dj:nä Darudena tunnetun Ville Virtasen rinnalla. Toinen taas on samoina vuosina napatut ykkössijat maailman paras hard dance dj -äänestyksessä. Nämä palkinnot ja vuosien keikkailun myötä rakentunut tunnettuus kovana tanssittajana veivät Proteuksen tien päälle vuosiksi.
– Vuoteen 2012 saakka tuli vedettyä keikkoja aika pitkälti tukka suorana. Sitten alkoi tuntua siltä, että minua kiinnostaisi tehdä jotain muutakin, kuten soitella kitaraa ja kehitellä bändikuvioita. Musamaailma yleisellä tasolla alkoi myös muuttua tuolloin, joten siirtymä tapahtumien esiintyjäpuolelta järjestäjäpuolelle tuntui luontevalta, Harri kuvailee.
Dj-koppeja hän ei kuitenkaan ole jättänyt, vaan tekee keikkoja edelleen – joskin enemmän fiiliksen kuin kaupallisten tavoitteiden pohjalta. Nykyään hän viettääkin kulkuvälineiden ja klubien sijasta enemmän työaikaansa Helsingin Kampissa sijaitsevan The Circuksen toimistossaan.

Tunne ratkaisee
Kun musiikista muodostuu työ, harrastus ja vapaa-ajanviete, taustalla jylläävät yleensä vahvat tuntemukset. Näin myös Harrin tapauksessa, ja yhdistävä tekijä on helppo määritellä genrerajoille kumartamatta.
– Omasta levyhyllystäni löytyy musiikkia Steve Reichistä Barbra Streisandin kautta Mayhemiin sekä hirveä kirjo elektronista musaa. Tykkään kylmästä toistosta ja hypnoottisuudesta Ministryn tyyliin ja erityisesti Fields of Nephilimin äänimaisemista. Kuitenkin kaikesta tärkeintä on tunnepitoisuus. Rakenne kokonaisuudessa on tärkeä, ei niinkään teknisyys. Lisäksi musiikin fyysinen malli on ollut minulle aina tärkeää, Harri kuvailee, ja tätä tukee myös hänen jo pelkästään noin 16 000 vinyylilevystä koostuva äänikirjastonsa.
Tunnepitoisuus määrittää myös miehen kuuntelufilosofiaa.
– En pidä itseäni erityisen hifi-orientoituneena kuuntelijana, en seuraa tai tutki hertsejä. Silloin kun työskentelen musiikin kanssa, menen aina korva edellä. Toisaalta kasvaneet äänenvoimakkuudet, tukkoinen dynamiikka ja kämäiset kuunteluvehkeet nakertavat musiikkinautintoa, Harri tunnustaa.
Proteus-musiikin masteroinnin hän onkin mielellään uskonut dynamiikkaa vaalivien tahojen harteille. Tällä saralla erityisen mieleenpainuva kokemus oli vuonna 2008 julkaistun sooloalbumin The Nature of the Beastin masterointi, josta vastasi Shane The Cutter Heathmans Masteringissa Lontoossa. Sessioon osallistui tuottajan roolissa myös pitkän linjan kotimainen musiikkivaikuttaja Atte Blom.
– Olin itse ihan fiiliksissä siitä, miltä saundi hyvin varustellussa masterointistudiossa kuulosti, mutta sitten huomasin, että niin oli myös Blom! Harri muistelee.
Vaikka kaiuttimista jytisikin astetta karskimman laidan konemusiikkia, vanhan Love Records -päällikön innostuminen osoitti elementtien olevan kohdallaan.

Haasteita ratkottavaksi
Siinä missä alituinen rundaaminen pitkin palloa asettaa aktiivisesti kiertävälle dj:lle lähinnä henkilökohtaisen elämän ja sen aikatauluttamisen haasteita – joita keikkajärjestäjiltä täysin sattumanvaraisesti ilmaantuvat peruutukset ja muutokset sävyttävät –, on venue managerin toimessakin toisinaan pähkäiltävää. Tavastian ja Nosturin kanssa tietyllä tapaa samaan lokeroon osuva The Circus on haastavassa asemassa Helsingissä erilaisten produktioiden mitoittamisen suhteen.
– Tuotantovolyymi ja tarvittava työvoima pitäisi saada tapauskohtaisesti optimoitua kunkin keikan ja tapahtuman mukaan. Puhumattakaan erilaisista taustoista tulevien esiintyjien ja heidän tukijoukkojensa asettamista toiveista ja vaatimuksista. Oma haasteensa on myös saada ihmiset ymmärtämään, että yleensä 500 – 1 500 asiakasta palveleva The Circus toimii oivallisesti myös vaikkapa alle 1 000 hengen tapahtumien näyttämönä, Harri kuvailee.

The Circus -kuvioiden ohella Harri perheineen toimii myös muun muassa kesäisin järjestettävän elektronista musiikkia ja taiteita yhdistelevän Kosmos Festivalin yhtenä pääjärjestäjistä. Kaiken tämän ohessa taustalla pyörii myös uuden musiikin luomisen sykli soolotuotantoineen ja bänditouhuineen, joskin varsinkin jälkimmäinen on ollut hiukan jäissä tuoreen perheenlisäyksen johdosta.
– Viimeisimpänä tein vuodenvaihteessa Sepi Kumpulaisen 25-vuotisen taiteilijauran kunniaksi teoksen nimeltä ”Armotonta kyykytystä Raha ratkaisee mix”. Ensivuoden alkuun taas olisi tavoitteena saada seuraava Proteus-albumi valmiiksi ja Erilaz-bändin toiminta uuteen nousuun, Harri lupaa.
Jäämme odottamaan, millaisia tunnelmia tumman konesaundin ja särökitaroiden rajavyöhykkeiltä kantautuu seuraavaksi.

Harri Andersson / Proteus (s. 1977)

– Dj, musiikintekijä, tapahtumajärjestäjä ja The Circuksen venue manager

– Valittu kahdesti maailman parhaaksi hard dance -dj:ksi

– Versioinut uudelleen muun muassa Turmion Kätilöitä ja Apocalypticaa

Top 3 -levyt juuri nyt:

1. Throes Of Dawn - Our Voices Shall Remain

2. Ticon - Mirage

3. Alec Empire - Volt

Luottokamat kautta aikain:

1. Technics SL-1200MK2 -levysoitin

2. Sennheiser HD 25-1- II -kuulokkeet (keikoilla, ei studiossa)

3. Genelec-kaiuttimet

Lisätiedot: www.djproteus.com / www.facebook.com/proteusfinland

Artikkeli on ilmestynyt alun perin AVPlussan numerossa 2/2017.

TEKSTI: Heikki Kivelä KUVAT: Heikki Kivelä & Harri Andersson