ASA Radio Oy – Suomalaisen elektroniikkateollisuuden edelläkävijän tarina

Kasvun aikaa

1930-luvulla Asa Radion tuotanto kasvoi huomattavasti, ja yritys siirtyi suurempiin tiloihin Yliopistonkadulle. Samalla se alkoi tuottaa laajempaa valikoimaa tuotteita. Aluksi ASA valmisti kidekoneita ja paristokäyttöisiä radiovastaanottimia, mutta 1930-luvun alusta lähtien se siirtyi verkkovirralla toimiviin moniputkiradioihin, jotka olivat teknisesti edistyksellisempiä ja parempilaatuisia.

Vuonna 1938 yhtiö myi peräti 12 000 radiovastaanotinta, mikä oli tuon ajan mittapuulla valtava määrä. Radiovastaanotin oli arvokas hankinta, ja ASA-radiot tunnettiin erityisesti laadukkaasta äänentoistosta ja kestävyydestä. ASA-radiosta tuli suomalainen brändi, joka löysi tiensä yhä useampaan kotiin. Mainittakoon että keskitason radiovastaanotin maksoi tuolloin noin 3 000 markkaa, mikä vastasi sekatyömiehen kolmen kuukauden bruttopalkkaa. Ei siis ihan halpoja laitteita. Mallisto oli todella laaja käsittäen 30 eri mallia.

Matka jatkuu

Toisen maailmansodan aikana Asa Radio Oy tuotantotilat kärsivät vakavia vaurioita Turun pommituksissa, kun sen asennushalli tuhoutui raaka-aine- ja valmisvarastoineen. Tästä huolimatta yritys pystyi sopeutumaan sodan aikana puolustusvoimien tarpeisiin ja valmisti radiopuhelimia, liikennevastaanottimia ja myös miinaharavia.

Sodan jälkeen Asa Radio toi ensimmäisen ULA-radionsa markkinoille samana vuonna 1953, kun Suomessa aloitettiin ULA-lähetykset Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa. Vuonna 1955 nelisensataa työntekijää valmisti lähes 30 000 vastaanotinta. Vuonna 1959 Asa Radio esitteli ASA 155 TM -transistorimatkaradion, joka toimi pitkillä ja keskipitkillä aalloilla ja jossa radioputket oli korvattu seitsemällä germanium-transistorilla. Ensimmäinen transistoroitu ULA-matkaradio esiteltiin sitten pari vuotta myöhemmin vuonna 1961.

Asa Radio toi ensimmäisen ULA-radionsa markkinoille samana vuonna 1953. Saksan jälkeen toisena maana Euroopassa.

Televisioiden aika ja kansainvälinen kasvu

Televisioiden valmistuksen Asa Radio aloitti vuonna 1956. Todennäköisesti yhteistyössä sakslaosen Telefunkenin kanssa(?).Televisioita myytiin Asavisio-nimellä. Vuonna 1966 valmistui sadastuhannes televisio. Vuonna 1968 Asa Radio Oy toi markkinoille täysin transistoroidun television – ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa. Ensimmäiset väritelevisiot valmistettiin vuonna 1969. Samana vuonna yritys esitteli Asa Futura -TV-mallin, jonka muotoilu herätti aikanaan huomiota. Kuvaputkitekniikaltaan yhä mustavalkoisen television pyöreämuotoinen kotelo valmistettiin kirkasvärisestä muovista, ja televisio pyöri metallisen trumpettijalkansa varassa. Samanhenkistä muotoilua edusti myös pieni Minivisio-matkatelevisio.  Ensimmäinen ASA-väritelevisio valmistui vuonna 1969. Malliltaan se oli ASA 5001.

Vientiä ja stereoita

1970-luvulla ASA alkoi panostaa vientiin. Ruotsiin perustettiin oma tytäryhtiö Svenska Asa Radio Ab ja Tanskaan Dansk Asa Radio Aps, ja ASA-televisiot ja -radiot levisivät myös muihin Euroopan maihin, kuten Englantiin, Norjaan ja Länsi-Saksaan. Myös kaukaisemmat markkinat, kuten Kuwait ja Nigeria, alkoivat kiinnostaa yritystä. Vienti muodostui lopulta merkittäväksi osaksi ASA tuotantoa, ja kansainväliset markkinat olivat tärkeitä yrityksen kasvulle.

Mallisto laajeni myös suosioon tulleilla erilaisilla stereovastaanottimilla ja stereoyhdistelmillä.

Mallisto laajeni myös suosioon tulleilla erilaisilla stereovastaanottimilla ja stereoyhdistelmillä.

Vääjäämätön loppu lähenee

ASA joutui entistä kovempaan kilpailuun kansainvälisten elektroniikkayhtiöiden kanssa. 1970-luvun lopulla ASA Radio Oy kohtasi taloudellisia vaikeuksia ja päätyi vuonna 1979 Lohja Oy omistukseen. Lohja Oy omisti myös Finlux-televisiomerkin. Lohja Oy pyrki keskittämään elektroniikkatoimintansa erityisesti Finluxin alle, joten ASA sulautui vähitellen Finluxiin ja lopulta katosi markkinoilta.

Televisiomerkkien sulautumista ja ”säätöä”

Myös Salora liittyi myöhemmin Lohja Oy:n omistukseen ja 1980-luvun lopulla Lohja Oy sulautti Saloran ja Finluxin yhdeksi yksikök-si. Tämä johti siihen, että myös Saloran brändi sulautui osittain Finluxiin, ja myöhemmin tuotanto siirtyi kokonaan Finluxnimen alle. 1990-luvulla Nokia osti Lohja Oy:n ja tämän myötä myös Saloran ja Finluxin tuotantolinjat siirtyivät osaksi Nokian elektroniikkadivisioo-naa. Nokia käytti Finlux-brändiä vielä jonkin aikaa ennen kuin se vetäytyi televisioliiketoiminnasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Finlux toki edelleen merkkinä, mutta sen omistaa turkkilainen elektroniikkayhtiö Vestel.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin AVPlus-lehden numerossa 5/2024 (#229).