Kokeilussa: Nokia 3.2 – järkevä älypuhelin perustarpeisiin
Nokian budjettipuhelin ei koreile ulkonäöllään eikä pullistele tehoillaan. Suuren näyttönsä, mukavan akunkestonsa ja tasaisten käyttöjärjestelmäpäivitystensä ansiosta se sopii vaivatonta älypuhelinta kaipaavalle.
Teksti: Joni Nikkola Kuvat: Joni Nikkola ja valmistaja
Monille puhelimen hankinta on käytännönläheistä hommaa. Luurin ei tarvitse aiheuttaa elämää suurempia elämyksiä eikä heijastella käyttäjänsä lifestyleä. Sen sijaan riittää, että saa puhuttua puhelut, lähetettyä tekstarit ja otettua kuvat. Moni myös on korvannut puhelimella tietokoneen, joten on hyvä, jos sillä pystyy surffailemaan ja maksamaan ajoittain laskut.
Otimme testiin Nokian 3.2:n, joka sijoittuu hinnaltaan 150 euron luokkaan. Usein etenkin budjettipuhelimet suunnitellaan kertakäyttöisiksi, eikä niiden käyttöjärjestelmäpäivityksiin panosteta. Nokia kuitenkin on luvannut myös 3.2-mallille käyttöjärjestelmäpäivitykset pariksi vuodeksi. Testasimme, millaisia ominaisuuksia se tarjoaa.
Peruspuhelin isolla näytöllä
Kuten tämän hintaluokan puhelimelta voi odottaakin, puhelin ei ole varsinaisesti ylellinen. Siinä missä hieman kalliimmissa malleissa materiaaleina käytetään alumiinia ja lasia, Nokia 3.2:n runko ja kuori ovat polykarbonaattia.
Takaa kuori on kiiltävä, mikä on mattapintaista nätimpi vaihtoehto. Ainakin mustassa värivaihtoehdossa sormenjäljet tosin näkyvät varsin tehokkaasti. Värivaihtoehdot ovat jämäkän asialliset musta ja teräksenharmaa.
Runko on hieman muovisen oloinen, mutta tukeva. Metallinharmaa vaihtoehto on mustaa arvokkaamman oloinen. Virtanäppäimessä on ilmoituksista kertova valo. Suomessa myytävässä Nokia 3.2:ssa on takana yksi kamera ja salama, mutta ei sormenjälkilukijaa. Joillain muilla markkinoilla takaa löytyy siis myös sormenjälkilukija.
Näyttö on 150 euron hintaluokassa kookas, 6,26-tuumainen. Se yltää 720 x 1520 pikselin HD+-resoluutioon ja käyttää 19:9-kuvasuhdetta. Suuri näyttö on mukava erityisesti elokuvia katsellessa ja surffaillessa, eikä ikänäön vaivaamakaan joudu kurottelemaan niin pitkälle, mutta mitoiltaan näytön koko on hieman ylärajoilla yksikätistä käyttöä varten. Kookaskätinen yltää vielä juuri ja juuri peukalolla kaikille reunoille, mutta kurottelua se jo vaatii. Kokoa vielä lisää se, että puhelimen reunukset ovat nykymittapuilla melko paksut.
Katselukulmat ovat näyttöpaneelissa kohtuullisen hyvät. Aivan näytön sivusta katsottunakin värintoisto on jokseenkin kohdallaan, mutta tummat kohdat muuttuvat melko hailakoiksi. Näytön kontrasti on myös asiallinen hintaluokassaan.
Latausliitäntänä Nokia 3.2:ssa on perinteinen microUSB. Akun kapasiteetti on suuri, peräti 4000 milliampeerituntia, mutta lataus on melko hidasta.
Puhelimessa on latausliitäntänä hiljalleen väistymässä oleva microUSB, jota näkee edelleen edullisemman pään puhelimissa. Harvinaisempana ominaisuutena puhelin tukee myös USB OTG:ta, jonka ansiosta siihen on mahdollista liittää myös usb-oheislaitteita.
Mukana on edelleen myös 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä perinteisten kuulokkeiden ystäville. Langatonta kuuntelua ajatellen mukana on Bluetooth parempaa ääntä lupaavalla aptX-koodekilla höystettynä.
Virtapainikkeen erikoisuus on tuoreimmista Nokioista tuttu ilmaisinvalo, joka kertoo puhelimeen saapuneista ilmoituksista. Puhelimessa on myös aktivointinappi Google Assistant -puheohjaukselle, mikä on tässä hintaluokassa harvinainen ominaisuus. Yhdellä painalluksella herätetään puheassistentti, kahdella painalluksella taas puhelin näyttää sijaintiin ja käyttäjän toimintaan liittyviä ehdotuksia ja tietoa.
Tuore käyttis
Käyttöjärjestelmänä on ostohetkellä Android 9.0 Pie. Nokian puhelimista vastaava HMD Global on kertonut, että päivitys uusimpaan Android 10 -versioon on tulossa vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Nokia 3.2 kuuluu lähes kaikkien Nokia-puhelimien tavoin Android One -ohjelmaan, mikä tarkoittaa, että sille luvataan suuret käyttöjärjestelmäpäivitykset kahden vuoden ajan ja pienemmät tietoturvapäivitykset kolmeksi vuodeksi ilmestymisestä lukien.
Erityisesti budjettipuhelimissa Android One on harvinainen. Se on etenkin tositarkoituksella luuria etsivälle olennainen ostokriteeri, sillä puhelin pysyy pidempään ominaisuuksiltaan ajankohtaisena ja tietoturvallisempana. Koska käyttöjärjestelmä on puhdas Android ilman valmistajan omia muokkauksia, siinä on myös vähemmän ylimääräistä rojua hidastamassa suorituskykyä.
Vaatimaton, mutta riittävä suorituskyky
Järjestelmäpiirinä puhelimessa on Qualcomm Snapdragon 429, joka on suorituskyvyltään vaatimattomimmasta päästä. Sen kaverina on Suomessa myytävässä versiossa kahden gigatavun RAM-käyttömuisti ja 16 gigatavun tallennustila, jotka ovat niin ikään vaatimattomia lukemia. RAM-muistin vähyys heikentää suorituskykyä ennestään. Tallennustilasta pelkkä Android 9 Pie haukkaa noin puolet, jolloin jäljelle ei jää kovin paljon tilaa sovelluksille ja valokuville.
Tilaa pystyy halutessaan laajentamaan microSD-kortin avulla peräti 400 gigatavuun asti. Kortille ei voi kuitenkaan nykyisissä Android-puhelimissa asentaa sovelluksia.
Testasimme puhelimen suorituskyvyn PCMark-, Geekbench 4- ja AnTuTu Benchmark -sovelluksilla. Ennen mittauksia puhelimen käyttöjärjestelmä päivitettiin uusimpaan versioonsa ja muut sovellukset suljettiin pois taustalta.
PCMark-mittauksissa Nokia 3.2 piti kohtuullisen hyvin pintansa viime numerossa vertailemiimme keskiluokan puhelimiin verrattuna. Verkkoselauksessa ja valokuvan käsittelyssä ero vertailun hitaimpaan ja edullisimpaan Samsung A40 -malliin verrattuna on lähes olematon – jälkimmäisessä Nokia kirii jopa ohi.
GeekBenchin mittauksessa ilmenee jo merkittävämpiä eroja. Suorituskyky Samsungiin verrattuna yltää noin puoleen tai kahden kolmasosan tasolle. An- TuTun testeissä Nokia on taas lähempänä Samsung A40 -mallia, mutta romahtaa grafiikkasuorituskykyä mittaavassa testissä alle kolmannekseen. Graafinen suorituskyky ei olekaan Nokian käyttämän Adreno 504 -grafiikkapiirin vahvuuksia.
Vahvuutena iso akku
Yksi puhelimen kärkiominaisuuksista on sen 4 000 milliampeeritunnin akku, jollainen on tänä vuonna ilmestynyt kiitettävän moniin keskihintaluokan puhelimiin ja lippulaivoihin. Budjettimallissa se on kuitenkin suurikokoinen. Puhelimella voi surffailla ja tekstailla melko huolettomasti, parhaimmillaan parisen päivää. Akun latausteho on kuitenkin maksimissaan vain 10 wattia, joten lataaminen sujuu melko hitaasti.
Peruskamera lisäoptioilla
Takana on ainoastaan yksi kamera, jossa on 13 megapikselin kenno ja f/2,2- aukkosuhde. Resoluutioltaan ja optiikan valovoimaltaan puhelin jää siis melko selvästi jälkeen vain hieman kalliimmista malleista. Esimerkiksi alle 350 euron puhelimien vertailussamme tarjolla oli jo useita takakameroita ja parhaimmillaan 48 megapikselin kennoa.
Myös etupuolella on viiden megapikselin kenno samaisella f/2,2-aukkosuhteella ja kiinteällä tarkennuksella. Selfieiden räpsijöille puhelimesta ei siis välttämättä ole paljon iloa. Sen kummemmin edessä kuin takanakaan ei ole tarjolla syvyysanturia, jolla saisi näyttävyyttä selfieihin taustan sumentamalla.
Kamera ei loista spekseillään, mutta ajaa asiansa hyvin. Se tarjoaa etenkin luonnonvalossa varsin realistista värintoistoa. Värisävyt ovat luonnolliset, mutta eivät latteat. Laatu riittää mainiosti normikäyttöön.
Oletuksena tarjolla oleva kamerasovellus on Nokia 3.2:ssa hyvin pelkistetty. Siinä ei ole muotokuvaustilaa eikä ammattilaistilaa. Ainoat tarjolla olevat kuvatilat ovat neliö, panoraama ja ajastus. Lisäksi tarjolla on Google Lens -ominaisuus, jolla voi tunnistaa esimerkiksi esineitä, kasveja ja eläimiä tekoälyn avulla. Lisäksi mukana on HDR-ominaisuus, jolla kuvan sävyihin saa hieman lisää potkua.
Osan puuttuvista ominaisuuksista saa kuitenkin käyttöön lataamalla kolmannen osapuolen ilmaisen kamerasovelluksen, kuten Open Cameran. Sillä pääsee säätämään esimerkiksi ISO-herkkyyttä ja suljinaikaa manuaalisesti sekä kuvaamaan RAW-kuvaa, joka antaa lisää pelivaraa jälkikäsittelyyn.
Kamera selviytyy mukavasti myös paljon kontrastia sisältävistä kuvista. Sävyjä on sekä kirkkaissa että hämärissä kohdissa.
Puhelimen kamera ajaa asiansa hyvin. Se tarjoaa etenkin luonnonvalossa asiaankuuluvan tarkkaa kuvaa ja varsin realistista värintoistoa. Raa’assa auringonvalossa kennon dynamiikka joutuu hieman koetukselle. Hämärässä kuvatessa valovoiman rajat tulevat nopeasti vastaan ja kuvissa on runsaasti kohinaa. Se ei ole mitenkään poikkeuksellista tämän hintaluokan puhelimessa.
Sekä etu- että takakamerat pystyvät tallentamaan parhaimmillaan Full HD -tasoista videota. Myös videopuolella puhelin tarjoaa kelpo perustasoa, joka riittää useimmille. Värit ovat videokuvauksessakin luonnolliset ja tallennus sujuu helposti.
Luetuimmat tänään
Uusimmat
Kysely
Tutustu myös näihin
NETTIJATKO: Äänirasian kohdistussapluuna
Äänirasian ja sen neulan tulee olla suorassa eli tangentin suuntaisesti äänilevyn uraan nähden. Kääntyvällä äänivarrella on liikeradallaan vain kaksi niin...
Pääkirjoitus AVPlus 8/2019: Subbarin sietämätön vaikeus
Subwoofer on mitä mainioin tapa lisätä pienten ja miksei isompienkin kaiuttimien bassotoistoa. Mutta asia ei olekaan ihan yksinkertainen. Monestakin syystä...
Pikakokeilu: Bergen RV-801F – edullinen yllätysimuri!
Satuimme löytämään alle 80 eurolla Dyson-tyyppisen ladattavan ja pölypussittoman varsi-imurin – Ja laite yllätti todella positiivisesti!
Kokeilu: Waltter Drive HD G3 – kompakti kojelautakamera
Autojen kojelautakamerat ovat erittäin suosittuja Venäjällä ja maissa, joissa liikenne on vapaampaa ja todisteiden merkitys liikennevahingoissa sääntöjä tärkeämpää. Suomessakin autokamerat...
Kokeilu: JBL Eon One – yllättävän laadukas kannettava PA-setti
Trubaduurien PA-setteinä ja pienissä puhetilaisuuksissa viime vuosina yleistyneet pilarikaiutinsysteemit ovat hiljalleen painuneet hinnoittelussaan kuluttajaystävälliselle tasolle, ja niiden tarjonta on leventynyt...
Raportti: HIFI-messut 2019 – unelmia ja hyvää ääntä
Yli 9 000 ihmistä kävi tutustumassa äänentoistolaitteisiin hifiharrastuksen huipulta HIFI 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksen kongressitiloissa syyskuun puolivälissä.